Heijastintarina

Coreflect heijastin on maailman ensimmäinen jalankulkijaheijastin. Tutustu nyt sen kehitykseen 1960 luvulta tähän päivään.

Lumihiutaleheijastin, enkelten tyäkalu

Suamemaas elettin 1960-lukku,
tavaliste ihmisten tavalist elämä.
Yhten hämysen ehton,
ko pertteliläine maajuss, Lehti Arvo,
ol tulos heosines kottippäi,
ajo auto heijäm päälles.
Autokusk huamat heijä liia myähä.
Kamal kolar, heonen kual.
Arvom paras tyäkaver ja ystäv ol pois.
Tallim pilttu jäi tyhjäks.

 

 

Mut Arvol ol muutakki arvokast ko heone,
hänel ol korvatte välis terävä aivo.
Hän rupes funtteerama,
et millai tämsse haaveri vois välttä.
Ajattelun tulos ol, et tarttis paremi näkky,
nii heosen ko kärryttenki.

Arvo ost ruiskuvalukone,
pist sen tyhjähäm pilttuhu
ja rupes tekemä heijastavi laatoi.
Nee näyis pimiäs yäs kärrytten takalaoras.
Ulko-oven pääl hän naolas kylti:
Talousmuovi
ja anno laatoil nimeks Talmu.

Liikkuv polis ja Liikenneturv äkkäsivä,
et siin vast erinomanen keksint o.
He rupes ehrottama Arvol,
et  kävelten kulkevat tarttis kans semssi,
et heijäkki huamatais pimiäs.
Ja Arvo tek tyät käsketty.
Hän tuumaskel, et sen tartte ol kaunis,
niiet sitä o ilo pittä.
Lumihiutale malline, mikäs sen kauneve.
Naru ja hakaneolan kans roikkuma
jokasse reppuhu, jakkuhu ja kassihi.

Panki ja vakutuslaitokse huamas markkinrao
ja he rupesiva jakama näit
”mailma halvimppi henkivakutuksi” koullaisil.
Ko Neil Armstrong sit 1969 lens
loistaval raketillas kuuhu,
killittivä Suamen koullaise yämyähässe hänt
ja jokatte hias tuikes lumihiutaleheijastin.
Luultavast Armstronkiki huamat ne.

On tutkittu, et jos ihmisil ei ol heijastint,
ni autokusk näke lyhyvil valoil heijä
vast 30 metrim pääst
ja hänel jää 1,3 sekuntti aikka tehr jotta.
Eli ei pali mittä.
Mut semne ihmine, kenel o heijastin,
huamata jo 300 metrim pääst
ja kuskil o melkke 7 sekuntti aikka jarrutta
ja tyyrät auto turvallisest kävelijä siutte.
Ei kukka tarkotuksel toise yli aja,
mut kunnei näe, ni minkäs teke.

Nykysi ainakki pualet suamalaisist käyttä heijastint
(ja niitte lopuittenkin tarttis)
ja tääl o melkke alhasimmat kävelijäkolartilasto.
Tulek miäle joku muu tavar,
mikä passa niin taaperoittem pipohi,
koullaiste repuihi, nuariso farkuihi,
tyämiähe haalareihi, mummutte rollattoreihi,
lemmikkoeratte talutusremmeihi
ja johtajafrouva minkkiturkkihi.

Heijastin, tämä piän henkempelastaja,
o jatkanu matkatas muihim pohjosmaihi.
Eikä se siihe jääny nyhjöttämä.
Nykysi sitä käytetä myäs etelämpän,
semssis mais ko vaa pimiä o.

Myähemi Hella Lightning Finland ost
Talousmuavi ja 2006 Coreplast Laitila
ost koko heijastinliiketoiminna.
Talmu-nimi Hella ei myyny Coreplastil
ja sen tähre Talmu-nime rinnal o uus tuatemerk,
Coreflect. Laitilas Coreflect-heijastimei
tehrä nykysi miljooni kappalei vuasittaisi.
Tekemine on täysi automatisoittu ja laarust
piretän tarkka vaari. Täsä on kyse ihmishenkeist.
Valmistus o ympäristösertifioittu ja kaik tehrä ilma
PVC-muavei. Ylimääräne polystyreen kiärrätetä.
Kaiken kaikkias tekemisis nouratetan
korkkia morali.

Suurin osa meijä ”loistavist” tuatteist viärä ympär
mailma, kolmenkymmeneviitte (35) maaha,
mut koko aja haeta uussi, valistunnui kumppanei joka pualt.
Kaikk käveltenkulkeva on tarkotus pelasta.

Heijastimeil o määrätty (EN 13356)
vähimäisheijastuskyky 400 CIL:li.
Coreflecti heijastimitte, kaikefäriste ja -muatoste,
keskmääräne heijastusarvo on 1600 CIL:li,
mut vallanki kirkkail heijastimeil päästä ihan 3300 CIL:lihi ast.

Onk enkelei?
O oikke!

Voi hyväl syyl sanno, et semsse yritykse ja
poliittiset taho kasvattava siippeijäs,
ko ova valikoinu heijastime välineks viästittä
oma sosialist vastuutas. Heijän tavottenas o
ihmisten turvallisuus ja myäs terveyskulutte ja
inhimillisen kärsimise vähentämine. Voi ol niinki,
et ko heijastime ova nii helvoi, hyärylissi ja
kaunei mainoslahjoi, ni ei kertakaikkia pyst
paremppi keksimä. Sen tähre he jaka asiakkailles
tärkkeint ja parast, mitä het tiätä.

Voisiks sääki ol yks heist?

Lämmiöi ajatuksi teil ”kimaltavalt” tehtalt!

Coreplast Laitila Oy

Coreplast Laitila on kävelevä väe näkyvyyre
erityisasiantuntija Suames ja mailmal.
Se o myäs Euroopa EN 13356 Standartkomitea Suame jäsen